Mikä tekee kotihoidon työntekijän päivästä onnistuneen tai raskaan - ja mikä tärkeintä: mitä asialle voi tehdä? Tätä kysymystä käsittelimme Nursebuddyn selvityksessä, jonka koostimme yksityisen sektorin kotihoidon työntekijöiden kokemasta työtyytyväisyydestä.
Mistä on kyse?
Analysoimme kaikkiaan 1455 Nursebuddyn mobiilisovelluksessa toteutettuun Hoitajien hyvinvointikyselyyn annettua anonyymia vastausta aikaväliltä tammikuu-kesäkuu 2024. Vastaukset sisälsivät sekä hymiöillä annettuja reaktioita sekä 1433 vapaamuotoista tekstivastausta. Tarkoituksemme oli selvittää, missä tilanteissa suomalaiset kotihoidon työntekijät tunsivat itsensä joko tyytyväisiksi tai tyytymättömiksi työpäivänsä päätteeksi.
Tulokset olivat rohkaisevia ja osin jopa yllättäviä, huomioiden yleisen hoiva-alan haasteisiin keskittyvän uutisoinnin Suomessa. Jopa 82% kyselyyn vastanneista hoitajista kertoi tunteneensa olonsa erittäin tyytyväiseksi ja 12% melko tyytyväiseksi työvuoronsa lopussa. Melko ikäviä tai erittäin ikäviä päiviä koki tutkitulla ajanjaksolla yhteensä vain 6% vastaajista.
Syyt sille, miksi työpäivä päättyi joko onnellisissa tai hankalissa tunnelmissa olivat pääosin helposti ryhmiteltävissä.
Hyvien työpäivien syitä
Hyväksi koettuna päivänä kotihoidon työntekijöiden keskeisin ilon lähde oli hoitotyön ja auttamisen tuoma merkityksellisyyden tunne sekä kokemus onnistuneista asiakaskohtaamisista. Näin koki yli puolet vastaajista (52%).
Myös mielekkäät, kiinnostavat ja tarkoituksenmukaisesti suunnitellut työtehtävät (20%) sekä jopa ulkoiset olosuhteet kuten hyvä sää (4%) mainittiin. Läheisesti heti kolmen kärjen ulkopuolelta sai mainintoja myös sujuva yhteistyö kollegoiden kanssa, joko kentällä tai toimistolta käsin toteutettuna (3%).
Kun päivä sujui hyvin, työntekijät yleisesti ottaen tunsivat, että olivat saavuttaneet jotain merkittävää.
Huonojen työpäivien syitä
Suurin syy (41%) kotihoitajien kokemiin ikäviin päiviin nousi tilanteista, joissa yhteistyö hoiva-asiakkaiden kanssa ei syystä tai toisesta onnistunut. Esimerkiksi vuorovaikutuksessa saattoi olla haasteita, asiakkaan kanssa ei saatu tehtyä niitä töitä mitä piti, tai hoitaja koki eettistä kuormitusta siitä, ettei voinut tarjota kaikkea sitä apua mitä asiakas tarvitsi.
Aikatauluihin liittyvät asiat, kuten kiireen tunne, edestakaisin ajelu ja taukojen puuttuminen selittivät toiseksi suurimman osan (26%) hankalaksi koetuista päivistä. Ulkoiset olosuhteet kuten sää tai liikenneongelmat tulivat selkeästi kolmantena (20%).
Kolmen kärkisyyn ulkopuolelta ikäväksi koetuissa työpäivissä eniten mainintoja keräsivät henkilökohtaisiksi luokiteltavat syyt, kuten hoitajan oma väsymys, sairaus tai erään vastaajan muotoilemana "maanantaifiilis" (9%).
Mitä seuraavaksi?
Hyvinvointidatassa on monia aineksia, joita organisaatiot voivat hyödyntää vahvistaakseen työntekijöidensä jaksamista ja optimoidakseen palveluidensa laatua. Datan säännöllinen ja systemaattinen tarkastelu tarjoaa konkreettisia avaimia työntekijöiden hyvinvointiin. Kyselyiden ottaminen osaksi organisaation prosesseja tarkoittaa, että hyvinvointidataa kerätään ja analysoidaan johdonmukaisesti. Tällöin joku seuraa tuloksia, reagoi niihin tietyllä rytmillä, ja vie johtopäätökset konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Kysy meiltä lisää!
Kiinnostaako mitä vastaava data kertoo kansainvälisten asiakkaidemme osalta, kotihoidon työntekijöistä Suomen ulkopuolella? Katso englanninkielinen yhteenveto allaolevalta videolta! 📽️
