Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että kotihoidon työntekijät tuntevat itsensä tyytyväisiksi tai tyytymättömiksi työpäivänsä jälkeen? Millaisia työkaluja tämä ymmärrys voi antaa esihenkilöille? Toteutimme analyysin Nursebuddyn mobiilisovelluksen Hyvinvointikyselyn vastauksista, ja yllätyimme positiivisten vastausten suuresta osuudesta sote-alalta uutisoituihin haasteisiin nähden. Jatkokeskustelut asiakkaidemme kanssa kertoivat, että hyvinvointidata koetaan arvokkaana ja sen hyödyntäminen on hyvällä alulla.
Systemaattisesti tai satunnaisesti seuraten
Haastattelut paljastivat erilaisia tapoja hyvinvointikyselyiden käytölle arjessa, koska organisaatioilla on Nursebuddy-järjestelmän näkökulmasta vapaat kädet toteuttaa kyselyitä haluamallaan tavalla.
Joissakin organisaatioissa kyselyitä oli lähdetty seuraamaan alusta lähtien systemaattisesti ja jatkuvaa palautetta tavoitellen, kun taas joissakin kyselyt oli laitettu päälle ajatuksella "katsotaan mitä tästä tulee". Systemaattisuuden taustalla oli usein selkeä sopimus siitä, kuka tai ketkä organisaatiossa dataa seuraavat ja kenellä on omistajuus siihen liittyvistä toimenpiteistä.
Mobiilikyselyt voivat olla päällä myös vaihtelevasti. Eräissä organisaatioissa kyselyt aktivoidaan kausittain parin viikon jaksoille esimerkiksi kehityskeskusteluja pohjustamaan. Tällöin päästään kiinni siihen, miten kentällä menee. Jos hoitajien vastauksissa on mainittu vaikkapa liian tiukat siirtymäajat, on matalampi kynnys ottaa asia esille kaikkien kanssa ja tehdä korjauksia siirtymien kestoihin.
Tukea ennakointiin
Monissa organisaatioissa kyselyt pyörivät mobiilisovelluksessa koko ajan ja työntekijöiden on mahdollista vastata kyselyihin joka päivä. Näin kerääntyvän jatkuvan palautteen avulla päästään kiinni työpäiväkokemuksen seurantaan jopa viikkotasolla.
Säännöllinen analyysi nähtiin erityisen tärkeänä siksi, että sen avulla huomataan nopeasti poikkeamat pitkän aikavälin trendeistä. Jos yleensä 90% tasolla oleva tyytyväisyys notkahtaakin äkisti alaspäin, esihenkilöt pääsevät pureutumaan ongelmiin heti kun signaaleja ilmenee. Työntekijöille on tarjolla mahdollisuuksia esimerkiksi keskustella työnsuunnittelijan kanssa työpäivien tehtäväsisällön tai aikataulutusten kehittämisestä. Yksilöllisten tarpeiden niin vaatiessa voi olla mahdollisuus tarttua myös työnohjaukseen.
Pidemmän aikavälin seuranta paljastaa akuuttien kuormitustilanteiden lisäksi myös ennakoitavissa olevat kausittaiset vaihtelut työergonomiaan. Näitä voivat tuottaa esimerkiksi loma-aikojen normaalia tiukemmat aikataulut tuurauksineen, tai vaikkapa helteen tuottama lisärasitus, joka edellyttää riittäviä taukoja päivän aikana.
Arvot elävät organisaation arjessa
Monet asiakkaamme korostavat, että hoitajien työn arvostus on keskeinen osa heidän yrityskulttuuriaan. Hyvinvointikyselyiden positiiviset tulokset osoittavat, että yrityksen arvot ja panostus hoitajien arvostukseen todella näkyvät arjessa. Tyytyväisillä hoitajilla on esimerkiksi mahdollisuus sopia työajoista yhdessä esihenkilöiden kanssa.
Korkea työntekijätyytyväisyys vaikuttaa suoraan myös yrityksen menestykseen. Tyytyväiset työntekijät suosittelevat työnantajaansa, pysyvät yrityksessä pidempään ja auttavat hyvän "puskaradio"-maineen kautta uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Alhainen henkilöstön vaihtuvuus puolestaan vähentää kustannuksia ja parantaa asiakkaiden kokemaa palvelun laatua.
Hyvinvointikyselyt eivät ole pelkästään esihenkilöstön tai johdon asia. Niiden koosteita saatetaan jakaa myös työntekijöille itselleen kiitoksena hyvästä työstä, joko säännöllisellä rytmillä tai yrityksen erityisissä juhlahetkissä. Myös näin rakennetaan yhteistä, hoitotyötä arvostavaa kulttuuria.
