Suomen huoltosuhde on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Siinä missä vielä 60-luvulla varttuneiden osuus väestöstä oli hieman yli 5 prosenttia, tulee se olemaan vuonna 2030 jopa 25%. (Väestörakenne, Tilastokeskus 2018). Suurten ikäluokkien eläköityessä ja ikääntyessä, tarve hoivapalveluille kasvaa merkittävästi vuosi vuodelta.
Jokaisella meistä on varmasti lähipiirissä vanhempi henkilö, joka tarvitsee säännöllisesti terveydenhuollon palveluja tai on jo siirtynyt kotihoidosta laitoshoitoon joko oman terveydentilan heikentymisen vuoksi tai koska hoito on muista syistä käynyt kotiolosuhteissa mahdottomaksi.
Asiakkaat ovat ihmisiä, eivät prosentteja – SuPerin selvitys kotihoidosta
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin tekemän selvityksen mukaan kotihoito on kriisissä. Päteviä hoitajia on aivan liian vähän. Hoidettavien määrä kasvaa vuosi vuodelta, mutta aika- ja henkilöstöresurssit eivät. Hoitajien työ on hyvin kuormittavaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. 88% selvitykseen vastanneista hoitajista ilmoitti työmääränsä kasvaneen viime vuosina ja 95% heistä oli huolissaan aikapulasta johtuvasta hoidon laadun heikkenemisestä. Monelle työpäivät ovat kilpajuoksua aikaa vastaan. Viime aikoina hoiva-ala on ollut monin tavoin ikävästi parrasvaloissa, jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi viikonloppuna haastattelussaan huolensa vanhustenhoidon tilasta. Jatkuva työmäärän kasvu ajaa kunnat ja yritykset ääritekoihin ja ihmiset, niin asiakkaat kuin työntekijätkin unohtuvat tulospaineen alla. Siitä huolimatta uskon, että kiristys ja jatkuva uhkailu ei alaa pelasta eikä ratkaise pohjimmaista ongelmaa. Alan vetovoimaisuutta on lisättävä runsaasti, jotta saamme alalle ennen kaikkea uusia hoitajia, mutta myös monialaosaajia. Ongelmaa on lähestyttävä rohkeasti useista eri näkökulmista. Pelkkä uusien hoitajien kouluttaminen ei ole ratkaisu. Vaikka kotihoito tai hoivapalvelut yleensä ovat kaukana mediaseksikkäästä työstä, suuntautuu alalle siitäkin huolimatta vuosittain runsaasti uusia henkilöitä. Uusia yrityksiäkin perustetaan, joista kaikilla on tavoitteena vastata kovaan kysyntään eli omalta osaltaan ratkaista väestön ikääntymisen haaste ja osoittaa että he välittävät.Esimerkin voima ja menestystarinat jakoon
Suomessa on tuhansia hoivapalveluihin erikoistuneita yrityksiä, joista moni taistelee päivittäin alan negatiivista mainetta vastaan ja haluaa toiminnallaan osoittaa, että työn voi tehdä myös hyvin. Nämä yritykset haluavat tarjota laadukasta, asiakasta arvostavaa hoitoa. Aikaa näillä arjen sankareilla ei ole sen enempää kuin muillakaan, vaan heillä se on tehokkaasti käytössä. Näiden asiakkaiden kanssa saan ilokseni olla tekemisissä viikoittain ja näen, miten haasteista huolimatta asiakas, niin sisäinen kuin ulkoinenkin on kaiken toiminnan keskiössä.Ohjelmistolla tukea hoivatyön arkeen
Suomalaisten kehittämä ohjelmisto NurseBuddy tarjoaa apua kotihoitoyrityksille jo seitsemättä vuotta. Ohjelmisto on luotu tarjoamaan hoitoalan yrityksille teknologiaa, jota jokainen osaa käyttää ja sen tarkoituksena on ohjata resurssit sinne, missä niitä kaivataan kipeimmin. NurseBuddyn avulla säästetään ennen kaikkea hermoja, aikaa ja rahaa ja vaikka se ei vielä tänä päivänä pystykään ratkaisemaan kaikkia kotihoitoon liittyviä ongelmia, on se oiva apu helpottamaan hoitotyön arkea mm. käyntien optimoinnin, raportoinnin ja reaaliaikaisen hoidonseurannan avulla. NurseBuddy on tuonut omaiset myös osaksi viestirinkiä, jotta heidän ei tarvitse huolehtia, jääkö oma läheinen ilman hoitoa vai ei. NurseBuddyn avulla työarki siis tehostuu ja henkilöresursseja lisäämättä, se vapauttaa enemmän aikaa sille tärkeimmälle – asiakkaalle. Oletko sinä yrittäjänä, hoitajana tai lähimmäisenä kartoittanut jo NurseBuddyn tarjoamat hyödyt? Mikäli et ole, ota minuun yhteyttä teija@nursebuddy.fi, sillä jonakin päivänä huomaat itsekin, miten iästä tuli isäntä ja sinusta vain sen renki. Jos voisit auttaa itseäsi silloin, jättäisitkö sen tekemättä? Teija Koskinen toimi NurseBuddyn myyntijohtajana vuosina 2017-2019 ja on vihkiytynyt auttamaan kotihoitoyrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla arjen haasteiden ratkomisessa tehokkaamman toiminnan ohjauksen avulla. Koskisella on henkilökohtaista kokemusta kotihoidon haasteista yli kymmenen vuoden ajalta omien läheisten osalta ja hän on viikoittain tekemisissä niin kotihoito-yrittäjien kuin hoitajienkin kanssa. Koskisen mukaan ongelmat eivät ratkea puhumalla vaan kuuntelemalla ja toimimalla. Yhdessä tehden, kohti asiakasta arvostavaa hoivapalvelua. Lähteet:- Tilastokeskus
- SuPer: https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/kotihoitoselvitys_nettiin.pdf