Alzheimer – miten toimia diagnoosin jälkeen?

Alzheimerin tauti on Suomen yleisin etenevä muistisairaus*. Viime viikolla osallistuimme the Alzheimer’s Show -tapahtumaan Lontoossa, mikä tarjosi meille erinomaisen mahdollisuuden oppia lisää kyseisestä sairaudesta ja sen hoidosta. Kohtaamiset hoitajien ja perheenjäsenten kanssa poikivat antoisia keskusteluja aiheesta, joiden pohjalta listasimme omat vinkkimme Alzheimerin hoitoon.

_______________________________________

Alzheimerin edetessä hoidon tarve ja vaatimustaso kasvaa pikkuhiljaa, minkä vuoksi läheisen diagnoosi saa omaisissa yleensä aikaa pelon ja epävarmuuden tunteita tulevasta. Sairauden alkuvaiheessa on kuitenkin olemassa muutamia asioita, joiden avulla voimme helpottaa niin sairastavan kuin omaakin elämäämme. Listaamamme vinkit soveltuvat yhtä lailla hoitoon osallistuville perheenjäsenille kuin hoitajillekin.

  1. Etsi tietoa. Voidaksemme suunnitella hoitoa ja varautua tulevaan, on meidän ymmärrettävä sairauden luonnetta ja sen etenemistä. Hyvistä lähteistä ei onneksi ole puutetta, sillä ammattilaisten lisäksi löytyy internetistä paljon täynnä hyödyllistä tietoa olevia sivustoja. Yksi hyvä tapa saada luotettavaa tietoa aiheesta, tarjolla olevasta avusta sekä vertaistuesta ovat esimerkiksi Muistiliiton tarjoamat palvelut.
  2. Kirjaa ylös kaikki oleellinen. Alzheimeria sairastava ei välttämättä muista tehtyä hoitokäyntiä tai otettua lääkettä, minkä vuoksi on tärkeää voida osoittaa tapahtuneet asiat todeksi. Varsinkin hoitajan kannattaa huomioida tämä oman oikeusturvansa kannalta.
  3. Anna itsellesi aikaa käsitellä ja hyväksyä diagnoosi. Pyri kuitenkin kertomaan tilanteesta muille läheisille mahdollisimman pian, jotta myös he tietävät, missä mennään ja pystyvät osallistumaan hoitoon. Älä epäröi pyytää apua.
  4. Kerro diagnoosista naapureille. Heidän ollessa tietoisia sairaudesta, osaavat he suhtautua tilanteeseen ja esimerkiksi tajuavat hälyttää apua, jos huomaavat Alzheimeria sairastavan henkilön vaeltelevan itsekseen kodin ulkopuolella. Tähän tarkoitukseen on myös saatavilla erilaisia apuvälineitä, kuten GPS-laitteita, jotka auttavat seuraamaan potilaan liikkeitä.
  5. Huolehdi kodin hyvästä valaistuksesta ja minimoi ylimääräiset äänet. Pimeys ja muut ympäristön ärsykkeet lisäävät helposti hämmennystä ja aiheuttavat turhautumista.
  6. Pyri osallistamaan sairastunutta niihin aktiviteetteihin, joista hän on aina ennenkin nauttinut. Aktiviteettien jatkuvuudella saadaan usein luotua rauhoittava hyvänolon tunne.
  7. Arkiaskareiden, kuten syömisen ja peseytymisen yhteydessä, pyri säilyttämään hoidettavan arvokkuus niin pitkälle kuin mahdollista. Ole kärsivällinen, ja anna potilaan tehdä itse ne asiat, mihin hän suinkin kykenee.
  8. Viimeisenä muttei vähäisimpänä – hyväksy tunteesi. Olit sitten perheenjäsenen tai hoitaja, on sinulla oikeus koko tunneskaalaan. Joskus tunteisiin voi sisältyä myös pelon, vihan, syyllisyyden ja avuttomuuden tuntemuksia, mikä on täysin inhimillistä ja hyväksyttävää. Tiedostamalla sekä positiiviset että negatiiviset tunteemme, pystymme paremmin käsittelemään niitä ja miettimään uusia ratkaisuja tilanteeseen.

 

*Lähde: Muistiliitto

Alzheimer - miten toimia diagnoosin jälkeen?

Benefits of mobile app for management nursebuddy